Brandubh Stud

Tervetuloa Irlantiin

Mä oikeastaan perin Brandubhin. Se on ollut meidän suvussa sukupolvesta toiseen jo ainakin ikuisuuden, ja nyt mummi halusi mun saavan sen hoidettavakseni. Se oli aina sitä mieltä, että mulla on silmää hienoille hevosille ja heppatytön päättäväinen asenne. Pakko varmaan kyllä tässä vaiheessa myöntää, että kieltäydyin ensiksi kun mulle tarjottiin hevostilaa. Ei mulla ollut aikaa kasvattaa hevosia ja kirmailla niiden kanssa ties missä kissanristiäisissä. Mutta koska mummi ei kyennyt enää pitämään hevosista huolta, ajattelin, että voisin käydä edes katsomassa tilaa niin pitkästä aikaa. Mitä haittaa siitä muka voisi olla?

Níl aon tinteán mar do thinteán féin.

Brandubh Stud vei nopeasti jalat mun alta. Talli oli tosi kotoisa ja karsinoiden puisien saranaovien yltä meidän touhuja seurasi muutamia uteliaita silmäpareja. Tallirakennuksen takana pellolla taas treenasi kenttärataa nuori mies papurikonkimolla ratsullaan ja vihertävillä laitumilla lepäsi varsoja. Ei siinä varmaan varttiakaan kestänyt kun ilmoille kajahti "Mä otan tän!". Oishan se pitänyt tietää, kun on musta kyse. Puolustuksekseni voin sanoa, että tila sijaitsee älyttömän upeiden nummimaisemien keskellä ja sen lisäksi onhan kenttähevoset ollut mulle aina "vähän" heikko kohta.

Brandubhissa jatkan sitä samaa linjaa, jonka mukaan täällä on asioita pyöritetty jo pitkään - aidosti rento meininki, laadukkaita kenttäratsuja, sekä irlannintyöhevosten kasvatusta. Jos aikaa omien hevostemme kanssa puuhailun ja kasvatustyön ohella löytyy, niin saatamme hyvinkin järjestää satunnaisesti muutamat kilpailut ja näyttelyt. Ei sillä, että meille tylsää tulisi keskenämmekään.

Emmy Brandubh / VRL-14926

copyright © Brandubh Stud 2020 / webdesign © Cery 2020
Tämä on virtuaalitalli / Tämä on virtuaalihevonen